Vokseli

Teksti: Wikipedia

Kuva: Pixa­bay

Vok­se­li (engl. voxel, sanois­ta volu­met­ric pixel) on pik­se­lin kol­miu­lot­tei­nen vas­ti­ne, kol­miu­lot­tei­sen kuva­mat­rii­sin kuva-alkio.

Tyy­pil­li­nen sovel­lusa­la, jos­sa esiin­tyy vok­se­lei­ta, on kol­miu­lot­tei­nen lää­ke­tie­teel­li­nen kuvan­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­to­mo­gra­fia tai mag­neet­ti­ku­vaus. Näis­sä sovel­luk­sis­sa kuvan­ta­mis­lait­teen ihmis­ke­hos­ta tuot­ta­ma kuva-aineisto luon­nos­taan muo­dos­taa kol­miu­lot­tei­sen mat­rii­sin, joka koos­tuu vok­se­leis­ta. Jot­ta kuvia voi­daan tar­kas­tel­la kak­siu­lot­tei­sel­la näy­töl­lä, niis­tä rekon­struoi­daan kak­siu­lot­tei­sia esi­tyk­siä. Taval­li­sim­mat esi­tys­ta­vat ovat leik­kaus­pin­ta eli poik­ki­leik­kaus­ku­va, pin­ta­re­kon­struk­tio ja maksimi-intensiteettiprojektio. Esi­tys­ku­va voi­daan rekon­struoi­da halu­tus­ta kuva­kul­mas­ta ja koh­das­ta. Näin samas­ta mate­ri­aa­lis­ta voi­daan luo­da halu­tun suun­tai­sia lei­ke­sar­jo­ja ja koh­det­ta voi­daan kat­sel­la eri suun­nis­ta.

Kol­miu­lot­teis­ta kuva-aineistoa voi peri­aat­tees­sa tar­kas­tel­la myös kol­miu­lot­tei­sel­la näy­töl­lä, tai kuva-aineistosta voi­daan muo­dos­taa ste­reo­gram­mi.

Vek­to­ri­gra­fiik­kaan ja kak­siu­lot­tei­seen pik­se­li­gra­fiik­kaan ver­rat­tu­na kol­miu­lot­tei­sen vok­se­li­gra­fii­kan käsit­te­ly on ras­kas­ta, kos­ka kuva-alueen vok­se­lien luku­mää­rä on ver­ran­nol­li­nen kuva­re­so­luu­tion kuu­tioon, kun taas pik­se­li­gra­fii­kas­sa yhden kuvan pik­se­li­mää­rä on ver­ran­nol­li­nen reso­luu­tion neli­öön. Esi­mer­kik­si reso­luu­tiol­taan 1000 x 1000 x 1000 — kol­miu­lot­tei­nen vok­se­lie­si­tys vie raa­ka­muo­dos­sa yhtä pal­jon muis­tia kuin 1000 kap­pa­let­ta kak­siu­lot­tei­sia 1000 x 1000 — pik­se­li­ku­via. Tämän vuok­si graa­fis­ten vok­se­li­mal­lien reso­luu­tio on usein var­sin rajoi­tet­tu.

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!