Sähkökirja kehittyy

Älykirja on maailman paras digitaalinen kirja

Teksti: Ilkka Kumpunen

Kuva: Time­house

Time­house Oy on joh­ta­va suo­ma­lai­nen säh­kö­kir­ja­tek­no­lo­gian kehit­tä­jä. Time­house on luo­nut äly­kir­jak­si kut­su­tun for­maa­tin, joka on täl­lä het­kel­lä kehit­ty­nein digi­taa­li­nen kir­ja maa­il­mas­sa.

Suomenlaki.com-palvelu on maailman suurin älykirja, joka sisältää koko lainsäädännön ja yksittäisten lakien lisäksi niiden historian ja annetut lausunnot.

Säh­kö­kir­ja (myös e‑kirja, elekt­ro­ni­nen kir­ja, säh­köi­nen kir­ja, digi­taa­li­nen kir­ja) on säh­köi­ses­sä muo­dos­sa ole­va kir­jal­li­nen teos. Säh­kö­kir­jo­ja jul­kais­taan useim­mi­ten Inter­ne­tis­sä (aiem­min CD-levyllä). Säh­kö­kir­jaa voi yleen­sä lukea tie­to­ko­neel­ta, äly­pu­he­li­mis­ta, tau­lu­tie­to­ko­neil­ta ja luku­lait­teil­ta, joi­hin kir­ja lada­taan luet­ta­vak­si lait­teen näy­töl­tä. Usein kau­pal­li­siin säh­kö­kir­joi­hin on ase­tet­tu suo­jauk­sia, jot­ta kir­jaa ei voi­si vapaas­ti levit­tää tai tulos­taa.

Säh­kö­kir­jat koki­vat boo­min 2010-luvun alus­sa jol­loin nii­den ennus­tet­tiin nouse­van haas­ta­maan perin­tei­sen kir­jan. Yhdys­val­lois­sa säh­kö­kir­jo­jen myyn­ti onkin kas­va­nut voi­mak­kaas­ti vuo­des­ta 2008 läh­tien. Siel­lä säh­kö­kir­jo­jen myyn­ti muo­dos­taa noin 10 % kir­jo­jen koko­nais­myyn­nis­tä. Säh­kö­kir­jo­jen luku­lait­tei­den myyn­ti oli hui­pus­saan 2011. Bri­tan­nias­sa kulut­ta­jien tar­koi­tet­tu­jen säh­kö­kir­jo­jen myyn­ti saa­vut­ti huip­pun­sa 2014, jon­ka jäl­keen se on ollut las­kus­sa. Nousua on ollut sen jäl­keen lähin­nä oppi­kir­jois­sa ja tie­teel­li­ses­sä kir­jal­li­suu­des­sa.

Säh­kö­kir­jo­ja on run­saas­ti vapaas­sa levi­tyk­ses­sä Inter­ne­tis­sä. Yksi tun­ne­tuim­mis­ta ja laa­jim­mis­ta ilmais­ten säh­kö­kir­jo­jen kokoel­mis­ta on Gutenberg-projekti, johon on digi­ta­li­soi­tu tuhan­sia vapaas­ti levi­tet­tä­viä kir­jo­ja, joi­den teki­jä­noi­keu­det ovat men­neet umpeen. Gutenberg-projektin kir­jat jaet­tiin aluk­si teks­ti­tie­dos­toi­na, myö­hem­min nii­tä on muo­toil­tu myös HTML-kielellä ja muis­sa muo­dois­sa. Kir­jat kir­joi­tet­tiin digi­taa­li­seen muo­toon vuo­teen 1989 asti käsin, ennen kuvan­lu­ki­joi­den ja teks­tin­tun­nis­tuk­sen kehi­tys­tä.

Eten­kin tie­to­kir­jal­li­suut­ta on jaet­tu pal­jon PDF-muodossa. Ado­be on lisän­nyt Acro­bat ‑ohjel­maan myös omi­nai­suu­det, joil­la PDF-tiedostoja voi­daan suo­ja­ta ja estää nii­den kopioin­ti ja tulos­tus. Uudem­mat säh­kö­kir­jat teh­dään nyky­ään yleen­sä ePub-muotoon.

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!