Alusta verkkolehdelle

Verkkolehti on

TimeZi­ne on Time­house Oy:n alus­ta verk­ko­leh­del­le, jol­la voi teh­dä inter­ne­tis­sä jul­kais­ta­via aikakaus- tai sano­ma­leh­tiä.

Leh­tiä voi lukea kai­kil­la pää­te­lait­teil­la ja sen tuo­tan­to tapah­tuu taval­li­sen inter­net­se­lai­men avul­la.

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Aikaa kestäviä “uutisia”

Uutisten taitto etusivulla

Etusi­vun ark­ki­teh­tuu­ri perus­tuu jut­tu­jen kes­ki­näi­seen tär­keys­jär­jes­tyk­seen ja jutut tule­vat näky­viin auto­maat­ti­ses­ti. 

Pääkirjoitus

Lukemisen käytännöt muuttuvat ja digitalisoituvat

Vii­me vuon­na jul­kais­tus­sa gra­dus­saan “Nuor­ten vapaa-ajan luke­mi­nen: mat­kal­la arvo­teks­teis­tä koko­nais­lu­ke­mi­seen” Han­na Kan­gas kuvaa kehi­tys­tä, joka on vai­kut­ta­nut myös TimeZi­nen syn­tyyn ja sen raken­tees­sa teh­tyi­hin valin­toi­hin. Tämä pää­kir­joi­tus refe­roi Kan­kaan tut­ki­mus­ta lyhyes­ti.

Noin vuo­teen 2012 ajoit­tu­van älypuhelimen läpimurron myötä net­ti on lähes jokai­sen nuo­ren muka­na ja vapaas­ti käytettävissä vuo­ro­kau­den ympäri. Myös inter­ne­tin käytön aloi­tusi­kä las­kee jat­ku­vas­ti: tällä het­kel­lä yli puo­let lap­sis­ta saa ensi­kos­ke­tuk­sen inter­ne­tiin jo esikouluiässä tai nuo­rem­pa­na. Kym­men­vuo­ti­aa­na yhdeksän kym­me­nes­tä lap­ses­ta on käyttänyt tie­to­ko­net­ta.

Luke­mi­nen on pitkään käsitetty pääasiassa kir­jal­li­suu­den ja leh­tien luke­mi­se­na. Kui­ten­kin luke­mi­sen tavat, teks­ti­maa­il­ma sekä luku­tai­dol­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set ovat jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa. Nuor­ten sähköisten vies­ti­mien paris­sa käytetty aika on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan, ja sosi­aa­lis­ta medi­aa käyttävät lähes kaik­ki nuo­ret. Sosi­aa­li­ses­sa medias­sa kuten ver­kos­sa­kin lue­taan ja tuo­te­taan pal­jon teks­te­jä. Kau­no­kir­jal­li­suu­den luke­mi­sen vähentyessä arvel­laan luke­mi­seen käytetyn koko­nai­sa­jan jopa kas­va­neen, jos sii­hen ote­taan mukaan näytöltä ja ruu­dul­ta tapah­tu­va luke­mi­nen. Kui­ten­kin eten­kin poi­kien vähentynyt kir­jal­li­suu­den luke­mi­nen on syy­tä ottaa vaka­vas­ti, kos­ka sil­lä voi olla jopa yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Nuor­ten luke­mi­ses­ta on ole­mas­sa pal­jon tut­ki­mus­tie­toa (mm. PISA-tutkimukset 2000-luvulla), joi­hin pei­la­ten voi­daan arvioi­da luke­mi­ses­sa tapah­tu­nei­ta muu­tok­sia.

Nuo­ret luki­jat suo­si­vat kau­no­kir­jal­li­suut­ta edel­leen pai­no­tuot­tei­na, mut­ta tie­to­kir­jal­li­suu­den ja sano­ma­leh­tien luke­mi­ses­sa ver­kon mer­ki­tys kas­vaa. Iltapäivälehtiä lue­taan pääosin ver­kos­sa.

Vaik­ka tut­ki­musai­neis­ton nuo­ril­le on luet­tu pal­jon heidän lap­suu­des­saan, ei luke­mi­sel­la näyttäisi ole­van posi­tii­vis­ta yhteyt­tä aina­kaan tyttöjen luke­mi­sak­tii­vi­suu­teen, poi­kien osal­ta asia vaa­ti­si jat­ko­sel­vit­te­lyä. Luke­mi­seen nuo­ria kan­nus­ta­vat par­hai­ten teks­tit, joi­ta he voi­vat itse vali­ta.

Tut­ki­muk­sen mukaan tytöt ovat aktii­vi­sem­pia sekä kir­jal­li­suu­den sekä leh­tien luki­joi­ta kuin pojat. Myös tyttöjen luke­mi­sen lajis­kaa­la on laveam­pi kuin poi­kien. Sosi­aa­lis­ta medi­aa käyttävät lähes kaik­ki nuo­ret, ja käyttöaste on kor­kea sekä tytöillä sekä pojil­la. Suo­si­tuim­pia sovel­luk­sia ovat ne, joi­den kaut­ta ollaan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ystävien kans­sa kuten Face­book tai Snapc­hat.