Verkkolehden juttuarkisto on lukijoiden käytettävissä aivan eri tavoin, kuin mihin painotuote koskaan yltää.

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Aito verkkolehti on tehty ruudulta luettavaksi

Teksti: Ilkka Kumpunen

Kuva: Time­house

Sähköinen julkaiseminen on jatkuvassa muutoksessa. Mitä vakiintuneempi tapa viestiä, sitä enemmän sitä aletaan ohjata esimerkiksi viranomaisten toimesta. TimeZinen suunnittelussa on huomioitu myös erityisryhmien tarvitsemia saavutettavuusominaisuuksia.
TimeZinen visuaaliset ratkaisut on toteutettu sivupohjiin. Juttujen ilme kertoo lukijalle sen toimituksellisesta painoarvosta, jutun tyypistä ja luonteesta. Toimittaja voi päättää itse, millainen asettelu sopii jutulle parhaiten.

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det.

Täs­sä jutus­sa käym­me läpi omi­nai­suuk­sia, jot­ka teke­vät TimeZi­nes­tä verk­ko­leh­den. Samal­la avaam­me ajat­te­lua tuot­teen taus­tal­la, kuten käyt­tö­ta­po­ja, luet­ta­vuut­ta, saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­via hyö­ty­jä, kulu­ra­ken­net­ta, tuo­tan­to­pro­ses­sia ja par­hai­ta käy­tän­tö­jä.

TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan. Tämä on tär­ke­ää ker­toa, kos­ka pai­no­tuot­teek­si suun­ni­tel­tu­ja leh­tiä voi myös jul­kais­ta säh­köi­ses­ti. Nämä näköis­leh­det tuo­te­taan hyvin edul­li­sel­la tek­nii­kal­la, jopa ilmai­sek­si, ja näköis­leh­ti on aivan kel­po tapa tukea pai­ne­tun leh­den levik­kiä. Itse­näi­sek­si jul­kai­suk­si se istuu kui­ten­kin hei­kom­min, kos­ka aidon verk­ko­leh­den nopeus, tek­ni­nen yli­voi­ma ja edul­li­suus ovat niin ilmi­sel­viä.

Lehden tapa viestiä

Visu­aa­li­nen jour­na­lis­mi myy leh­den jour­na­lis­tis­ta sisäl­töä, opas­taa luki­jaa ja tukee ker­ron­taa. Se antaa leh­del­le iden­ti­tee­tin ja vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti luke­mi­sen help­pou­teen. Täs­sä koh­taam­me ensim­mäi­sen rat­kai­se­van eron pai­net­tuun leh­teen.

Verk­ko­leh­den luet­ta­vuu­teen on kiin­ni­tet­tä­vä kak­sin ver­roin enem­män huo­mio­ta kuin pai­no­tuot­tee­seen, kos­ka verk­ko­leh­teä pitää kye­tä luke­maan kai­kil­la pää­te­lait­teil­la. Omi­nai­suut­ta kut­su­taan res­pon­sii­vi­suu­dek­si, hyvin toteu­tet­tu verk­ko­leh­ti on luet­ta­vis­sa hyvin eri­lai­sil­ta näy­töil­tä. Äly­pu­he­lin­ten näy­tön kapeus vai­kut­taa rajus­ti ruu­dul­ta luet­ta­van mate­ri­aa­lin esit­tä­mi­seen. Olem­me auto­ma­ti­soi­neet res­pon­sii­vi­suu­den niin pit­käl­le, kuin tek­no­lo­gia sen mah­dol­lis­taa, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta se edel­lyt­tää edel­leen hie­man yli­mää­räis­tä toi­mi­tuk­sel­lis­ta huo­mio­ta.

Leh­ti on mai­nio käyt­tö­liit­ty­mä maa­il­man näke­mi­seen, koke­mi­seen, ymmär­tä­mi­seen ja selit­tä­mi­seen. Pai­no­tuot­teis­sa teks­til­lä ja kuval­la on teh­ty ihmei­tä. Verk­ko­jul­kai­sus­sa jour­na­lis­tin työ­ka­lu­pa­let­tiin saa­daan huo­mat­ta­vas­ti lisää instru­ment­te­ja, kos­ka TimeZi­ne on täy­sin mul­ti­me­di­aa­li­nen, eli sii­hen voi­daan tuo­da kaik­ki ne esi­tys­ta­vat, jot­ka inter­ne­tis­sä ovat tar­jol­la. Nämä “rikas­teet” voi­vat olla inte­rak­tioi­ta, hyper­teks­te­jä, ani­maa­tioi­ta, ääni­tie­dos­to­ja tai videoi­ta.

Verk­ko­leh­ti on aidos­ti leh­ti sik­si, että se seu­raa uskol­li­ses­ti mal­lia, joka on syn­ty­nyt pai­net­tuun esi­ku­vaan. Molem­mis­sa alus­tois­sa toi­mi­vat yhte­näi­nen tapa teh­dä artik­ke­li­tyyp­pe­jä, käyt­tää kuvaa, typo­gra­fi­aa, sar­jal­li­sia mer­kin­tä­ta­po­ja sekä suu­ri mää­rä yksi­tyis­koh­tai­sia käy­tän­tö­jä sisäl­lys­luet­te­los­ta, toi­mi­tus­ten raken­tei­siin ja ilmoi­tus­ti­lan myyn­tiin.

TimeZine ja visuaalisuus

Olem­me pai­not­ta­neet Verk­ko­leh­tem­me omi­nai­suuk­sis­sa eri­tyi­ses­ti ulkoa­sun muo­kat­ta­vuut­ta. Raken­ne on teh­ty jous­ta­vak­si kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin. Rakenne-elementtejä voi tuo­da suo­raan kir­jas­tos­ta sivul­le, artik­ke­lit voi­daan sti­li­soi­da myös visu­aa­li­ses­ti ennen jul­kai­sua ja toi­mit­ta­jal­la on käy­tös­sään maa­il­man edis­ty­nein sivun­ra­ken­nus­työ­ka­lu, jon­ka käyt­tö ei edel­ly­tä lain­kaan koo­daus­tai­to­ja ja joka on oikeas­ti niin nopea, että se sopii päi­vit­täi­seen jul­kai­se­mi­seen.

Kun TimeZi­ne toi­mi­te­taan asiak­kaal­le, pro­ses­si kes­tää muu­ta­man vii­kon, kos­ka tait­to­poh­jat (templa­te) raken­ne­taan val­miik­si. Sisäl­lön­tuo­tan­to­vai­hees­sa kir­joit­ta­ja voi yhdel­lä klik­kauk­sel­la mää­ri­tel­lä jutun visu­aa­li­sen ilmeen, joka on sel­lai­se­naan val­mis jul­kais­ta­vak­si. Jokai­sen jutun visu­aa­li­nen ja muu edi­toin­ti on sil­ti edel­leen mah­dol­lis­ta ennen – ja jäl­keen – jul­kai­se­mi­sen. Visu­aa­li­sen edi­to­rin käyt­tö­kou­lu­tus sisäl­tyy aina toi­mi­tuk­seen ja myös sen hin­taan.

Helppokäyttöisyys tuottaa hyvää arkea

TimeZi­nen käyt­tö­liit­ty­mää on muo­kat­tu myös yllä­pi­tä­jän työn hel­pot­ta­mi­sek­si. Toi­mi­tuk­sel­li­nen työ tapah­tuu ympä­ris­tös­sä, jon­ka käyt­tö vaa­tii oppi­mis­ta ja jon­ka alku­pe­räi­nen muo­toi­lu ei vas­tan­nut käsi­tys­täm­me “hel­pos­ta”, joten muok­ka­sim­me sitä.

Pel­kis­tim­me navi­goin­tia ohjaus­nä­ky­mäs­sä, joka on ensim­mäi­nen käyt­tö­lii­ty­mä, jon­ka leh­den teki­jä koh­taa. Nyt kes­kei­set toi­min­not on tuo­tu suu­ri­na pai­nik­kei­na seli­tyk­si­neen pää­nä­ky­mään ja teh­tä­vien hal­lin­ta on help­po hah­mot­taa.

Ulkoa­sun tait­to­poh­ja vali­taan yhdel­lä klik­kauk­sel­la ja sisäl­tö menee pai­koil­leen auto­maat­ti­ses­ti. Tait­to­poh­jia voi­daan luo­da niin pal­jon, kuin on tar­peen.

 

Verkkolehti on hyvä palvelu

Lehden siirtämisellä aitoon digitaaliseen formaattiin tavoitellaan useita hyötyjä: verkkolehdellä voidaan reagoida viestintätarpeisiin erittäin nopeasti verrattuna vaikkapa muutaman kerran vuodessa julkaistavaan painotuotteeseen. Skaalautuvuus on myös tärkeää kahdesta näkökulmasta. Artikkeleiden laajuus voidaan tehdä aineiston ehdoilla eikä käytettävissä olevan sivupinta-alan puitteissa. Toiseksi, aineisto kasautuu palveluun, josta seuraa vähitellen huomattava tietoarkisto, johon lukijat voivat tehdä hakuja.

Kainalojuttu voidaan sijoittaa haluttuun kohtaan sivua.

Painatuskustannuksia ei ole. Tuotteen perustamiskulujen jälkeen jää vain vähäinen ylläpitokulu. Jo julkaistua materiaalia on helppo tarvittaessa edelleen muokata. Verkkolehden hiilijalanjälki on mitätön eikä vanhoilla numeroilla voi tapetoida lastenhuonetta tai sytyttää takkaa.

Koska uutisten lukemisen kulttuuri on muuttunut siten, että ne yhä painottuneemmin luetaan verkosta, ilmiötä on järkevää hyödyntää. Aineiston ohjaaminen sosiaalisen median kanaviin voidaan automatisoida.

Reportaasit

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »

Vokseli

Vok­se­li (engl. voxel, sanois­ta volu­met­ric pixel) on pik­se­lin kol­miu­lot­tei­nen vas­ti­ne, kol­miu­lot­tei­sen kuva­mat­rii­sin kuva-alkio.

Lue lisää »

Sähkökirja kehittyy

Time­house Oy on joh­ta­va suo­ma­lai­nen säh­kö­kir­ja­tek­no­lo­gian kehit­tä­jä. Time­house on luo­nut äly­kir­jak­si kut­su­tun for­maa­tin, joka on täl­lä het­kel­lä kehit­ty­nein digi­taa­li­nen kir­ja maa­il­mas­sa.

Lue lisää »

Pakina

Van­hem­mil­la­ni on tapa­na ikä­vys­tyt­tää minut kuo­li­aak­si type­ril­lä kom­men­teil­laan sii­tä,

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!