Yleisin järvinimi on Mustalampi. Pienten järvien lampi-loppuiset nimet hallitsevat muutenkin suosituimpien nimien listaa. Kymmenen joukossa niitä on seitsemän. Yleisin järviloppuinen nimi on Saarijärvi. Niitä on 198 ja se on neljänneksi yleisin järvinimi.

Järvet ovat kansallisaarre

Suomessa on peräti 13 642 nimetöntä järveä

Teksti: Wikipedia, Järviwiki

Kuva: Pixa­bay

Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.
Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.

Suo­mes­sa on 187 888 jär­veä tai lam­pea, joi­den pinta-ala on vähin­tään 0,05 heh­taa­ria. Näis­tä jär­vis­tä noin 56 000 on yli heh­taa­rin ja noin 2 600 on yli neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­sia. Suo­men jär­vien kokonaispinta-ala on 32 600 neliö­ki­lo­met­riä.

Jär­vien mää­rän arvioin­tia vai­keut­taa se, että jär­vel­le ei ole täs­mäl­lis­tä koko­mää­ri­tel­mää. Suo­mes­sa on 187 888 jär­veä tai lam­pea, joi­den pinta-ala on vähin­tään 0,05 heh­taa­ria. Näis­tä jär­vis­tä noin 56 000 on yli heh­taa­rin ja noin 2 600 on yli neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­sia. Suo­men jär­vien kokonaispinta-ala on 32 600 neliö­ki­lo­met­riä. Jär­vien kes­ki­sy­vyys Suo­mes­sa on noin kuusi met­riä ja nii­den yhteis­ti­la­vuus on noin 235 kuu­tio­ki­lo­met­riä, nel­jäs­osa Laa­to­kan tila­vuu­des­ta.

Ver­tai­lun vuok­si esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa on jär­viä 95 700 yli heh­taa­rin kokois­ta jär­veä, joi­den yhteispinta-ala on noin 40 000 neliö­ki­lo­met­riä. Se on noin 9 % Ruot­sin pinta-alasta. Myös ruot­sa­lai­set jär­vet ovat pie­niä, sil­lä noin 80 000 jär­veä ovat alle 10 heh­taa­rin kokoi­sia. 23 jär­veä ovat yli 100 neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­sia ja nii­den yhteispinta-ala muo­dos­taa lähes nel­jäs­osan Ruot­sin jär­vien kokonaispinta-alasta. Eri­tyi­ses­ti Vänern, jon­ka pinta-ala on 5 648 neliö­ki­lo­met­riä ja johon mah­tuu 153 000 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä eli 153 kuu­tio­ki­lo­met­riä vet­tä, on Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa huo­mat­ta­va vesis­tö.

Jär­vet peit­tä­vät maa­pal­lon maapinta-alasta 1,8 pro­sent­tia eli 2,7 mil­joo­naa neliö­ki­lo­met­riä. Maa­pal­lon jär­vien koko­nais­mää­rä on yli kym­me­nen mil­joo­naa. Yli 500 neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­sia jär­viä on 254, jois­ta 190 on makea­ve­ti­siä ja 64 suo­lai­sia. Suo­ma­lai­nen maan­tie­tei­li­jä J. G. Gra­nö (1882–1956) mää­rit­te­li jär­vek­si vähin­tään 200 met­rin pitui­sen vesial­taan. Myö­hem­min Suo­mes­sa pidet­tiin jär­ve­nä vesial­las­ta, jon­ka läpi­mit­ta oli vähin­tään 200 met­riä. Ihmi­set käyt­tä­vät vesial­tai­den nimis­sä osioi­ta ”jär­vi” ja ”lam­pi” mää­ri­tel­mis­tä huo­li­mat­ta hyvin eri taval­la.

Järvien kehitys

Geo­lo­gi­si­na muo­dos­tu­mi­na jär­vet ovat jok­seen­kin lyhy­ti­käi­si­nä, sil­lä ne täyt­ty­vät vähi­tel­len jokien nii­hin tuo­mis­ta maa-aineksista, sedi­men­teis­tä tai sois­tu­vat, ja myös kyn­nys, jon­ka taak­se ne ovat pato­tu­tu­neet, kuluu var­sin­kin las­ku­joen alku­koh­das­ta. Vii­mei­sim­män jää­kau­den päät­ty­mi­ses­tä on kui­ten­kin kulu­nut sen ver­ran lyhyt aika, että sil­loin syn­ty­neis­tä jär­vis­tä monet ovat vie­lä jäl­jel­lä. Tämän vuok­si maa­pal­lol­la onkin eni­ten jär­viä niil­lä alueil­la, jot­ka tuol­loin oli­vat jää­ti­kön pei­tos­sa, kuten Fen­nos­kan­dias­sa ja Kana­das­sa, sekä eräis­sä vuo­ris­tos­sa kuten Alpeil­la. Ihmi­set ovat myös kui­vat­ta­neet jär­viä vil­je­lys­maik­si eli jär­vi­kui­vioik­si.

Maan­ko­hoa­mi­sen seu­rauk­se­na jär­vet Suo­mes­sa kal­lis­tu­vat. Voi­mak­kain­ta kal­lis­tu­mi­nen on Poh­jan­maan ran­ni­kol­la ja heik­ke­nee kaa­kon suun­taan. Kal­lis­tu­mi­sen havait­see siten että pohjois- ja luo­teis­ran­nal­la poh­ja tulee näky­viin, etelä- ja kaak­kois­ran­nal­la vesi puo­les­tan nousee. Kui­vat­tu­jen jär­vien poh­jil­ta on löy­det­ty myös kan­no­koi­ta, jot­ka osoit­ta­vat pai­kal­la jos­kus kas­va­neen met­sää, mut­ta kal­lis­tu­mi­sen seu­rauk­se­na puut ovat jää­neet veden alle.

Usein jär­vi saa veten­sä pää­osan jois­ta ja sen vesi vir­taa jokea pit­kin mereen. Täl­lais­ta jär­veä nimi­te­tään las­ku­joel­li­sek­si jär­vek­si eli läpi­vir­taa­ma­jär­vek­si. Sen vas­ta­koh­ta on umpi­jär­vi, jos­ta vesi pois­tuu haih­tu­mal­la ja mah­dol­li­ses­ti maa­pe­rän läpi tih­ku­mal­la. Umpi­jär­vi, johon tulee vet­tä jokea pit­kin, on pää­te­jär­vi. Pää­te­jär­vi on tyy­pil­li­nen kui­vien aluei­den eli ari­dien jär­vi. Poh­ja­ve­si­jär­vek­si nimi­te­tään jär­veä, jon­ka poh­ja on alem­pa­na kuin allas­ta ympä­röi­vän poh­ja­ve­den pin­ta. On ole­mas­sa myös jär­viä, joi­hin imey­tyy vet­tä meres­tä, joes­ta tai toi­ses­ta jär­ves­tä. Esi­mer­kik­si Päi­jän­tee­seen vir­taa Vesi­jär­ven vet­tä har­jun läpi.

Läpi­vir­taa­ma­jär­vi on joen uoman laa­jen­tu­ma. Sen hydro­lo­gi­seen vesi­ta­see­seen vai­kut­taa tule­vien ja läh­te­vien jokien vir­taa­mat sekä jär­veen sata­van ja sii­tä haih­tu­van veden mää­rä. Täl­lai­nen jär­vi varas­toi run­sai­den satei­den vet­tä ja tasoit­taa jokien vir­taa­mia luo­vut­taes­saan vet­tään vähi­tel­len pur­kaus­koh­tan­sa eli luusuan kaut­ta. Esi­mer­kik­si Päi­jän­ne tasaa Kymi­joen vir­taa­maa. Las­ku­joe­ton pää­te­jär­vi syn­tyy, kun joki las­kee umpi­nai­seen laak­soon. Sen vesi­ta­se on hyvin vaih­te­le­va ja veden kor­keus­vaih­te­lut suu­ria. Pää­te­jär­vi saat­taa ajoit­tain kui­vua mel­kein koko­naan. Näin käy mones­sa suo­la­pi­toi­ses­sa jär­ves­sä kui­va­na aika­na ja jois­sa­kin kyl­män ilmas­ton jär­vis­sä veden jää­tyes­sä.

Reportaasit

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »

Lyhyet

Vokseli

Vok­se­li (engl. voxel, sanois­ta volu­met­ric pixel) on pik­se­lin kol­miu­lot­tei­nen vas­ti­ne, kol­miu­lot­tei­sen kuva­mat­rii­sin kuva-alkio.

Lue lisää »

Sähkökirja kehittyy

Time­house Oy on joh­ta­va suo­ma­lai­nen säh­kö­kir­ja­tek­no­lo­gian kehit­tä­jä. Time­house on luo­nut äly­kir­jak­si kut­su­tun for­maa­tin, joka on täl­lä het­kel­lä kehit­ty­nein digi­taa­li­nen kir­ja maa­il­mas­sa.

Lue lisää »

Pakina

Van­hem­mil­la­ni on tapa­na ikä­vys­tyt­tää minut kuo­li­aak­si type­ril­lä kom­men­teil­laan sii­tä,

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!