Lihansyöjiä dinosauruslajeista oli noin 40 prosenttia. Kasvinsyöjät käyttivät ravinnokseen koostaan riippuen matalia pensaikkoja tai korkeita puita. Dinosaurusten aikaan ei vielä ollut heinäkasveja.

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.
Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.
Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Sir Rick­hard Owen oli anka­ra Dar­vi­nin ja luon­non­va­lin­nan vas­tus­ta­ja ja hän­tä on sik­si pidet­ty paleon­to­lo­gian paha­na poi­ka­na.

Din­osau­ruk­set eli­vät mesot­sooi­sel­la maa­il­man­kau­del­la 252–65 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Din­osau­ruk­set kehit­tyi­vät arko­sau­reis­ta, kuten kro­ko­tii­lie­läi­met ja len­to­lis­kot­kin. Ne alkoi­vat kehit­tyä trias­kau­del­la 252–201 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Var­hai­sim­mat löy­de­tyt din­osau­rus­fos­sii­lit ovat kes­kit­rias­kau­del­ta 235 mil­joo­nan vuo­den takaa. Var­hai­set din­osau­ruk­set oli­vat pie­niä, kak­si­jal­kai­sia eläi­miä. Nii­den taka­ja­lat kehit­tyi­vät pit­kik­si ja suo­rik­si var­ta­lon alle, toi­sin kuin muil­la arko­sau­reil­la, joi­den jalat työn­tyi­vät ulos kyl­jis­tä. Tämä teki din­osau­ruk­sis­ta mui­ta mate­li­joi­ta ket­te­räm­piä ja mah­dol­lis­ti nii­den pit­kä­jak­soi­sen liik­ku­mi­sen, sil­lä ne saat­toi­vat asen­ton­sa vuok­si kävel­lä ja hen­git­tää saman­ai­kai­ses­ti. Yksi var­hai­sim­mis­ta din­osau­ruk­sis­ta oli ketun kokoi­nen lihan­syö­jä Eorap­tor. Muut din­osau­rus­la­jit oli­vat hyvin saman­tyyp­pi­siä. Nämä var­hai­sim­mat lajit oli­vat suu­rim­mil­laan pari­met­ri­siä ja kol­me­ton­ni­sia. Tois­tai­sek­si ainoa tun­net­tu suu­ri­ko­koi­nen var­hai­nen laji oli kym­men­met­ri­nen Ingen­tia pri­ma, joka eli vain 15 mil­joo­naa vuot­ta ensim­mäis­ten din­osau­rus­ten jäl­keen. Trias­kau­den lopul­la elä­neet pro­sau­ro­po­dit, kuten Pla­teo­sau­rus, oli­vat myö­hem­pien sau­ro­po­dien esi-isiä, pituu­del­taan noin kym­men­met­ri­siä.

Jura­kau­del­la 201–145 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten din­osau­ruk­set kehit­tyi­vät edel­leen, ja niis­tä tuli maa­eläin­ten hal­lit­se­va muo­to. Jois­tain lajeis­ta tuli jät­ti­läi­siä, ja toi­set kehit­ti­vät len­to­ky­vyn. Pans­sa­ri­din­osau­ruk­sil­le kehit­tyi luu­le­vy­jä ja hän­tä­piik­ke­jä suo­jaa­maan nii­tä saa­lis­ta­jil­ta. Diplo­docus kas­voi 33-metriseksi ja saat­taa olla kaik­kien aiko­jen pisin maa­eläin. Myö­häis­ju­ra­kau­den ylei­sin suu­ri peto oli 12-metrinen Allo­sau­rus.

Lii­tu­kau­del­la 145–66 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten jät­ti­läis­man­te­reet hajo­si­vat pie­nem­mik­si man­te­reik­si. Sen seu­rauk­se­na ilmasto-olot vaih­te­li­vat aiem­paa enem­män, jol­loin din­osau­ruk­set, kuten muut­kin eläi­met ja kas­vit, sai­vat yhä enem­män alu­eel­li­sia piir­tei­tä ja kehit­tyi­vät entis­tä moni­muo­toi­sem­mik­si. Muu­tok­seen vai­kut­ti joi­den­kin tut­ki­joi­den mukaan myös uusien kuk­ka­kas­vien syn­ty­mi­nen. Lii­tu­kau­del­la kehit­tyi­vät esi­mer­kik­si sar­vi­kuo­no­lis­kot ja pans­sa­ri­sel­käi­set anky­lo­sau­ruk­set. Lii­tu­kau­den puo­li­vä­lis­sä elä­nyt 16-metrinen Spin­osau­rus oli mah­dol­li­ses­ti kaik­kien aiko­jen suu­rin maa­pe­to, ja samoi­hin aikoi­hin elä­nyt 35-metrinen Argen­tin­osau­rus ehkä suu­rin kos­kaan elä­nyt maa­eläin. Tyrann­osau­rus rex eli aivan lii­tu­kau­den lopul­la.

Ensim­mäis­ten din­osau­rus­ten ilmes­tyes­sä kaik­ki man­te­reet oli­vat yhdis­ty­nee­nä Pangea-supermantereeksi. Sen vuok­si myö­häi­sen trias­kau­den ja var­hai­sen jura­kau­den din­osau­rus­la­jit oli­vat enim­mäk­seen samo­ja kaik­kial­la päin maa­pal­loa. Kun Pan­gea alkoi hajo­ta trias­kau­den lopul­la, Aasian ja Pohjois-Amerikan lajit alkoi­vat eriy­tyä toi­sis­taan. Myö­häi­sel­lä jura­kau­del­la poh­joi­set ja ete­läi­set man­te­reet eriy­tyi­vät toi­sis­taan. Lii­tu­kau­den lopul­la Euroo­pas­sa oli suu­ria saa­ria ja niil­lä saaristo-oloihin sopeu­tu­nei­ta din­osau­ruk­sia. Pohjois-Amerikan itä- ja län­sio­sien välis­sä oli meri, joka aiheut­ti sen, että idän ja län­nen din­osau­rus­la­jis­tot ero­si­vat toi­sis­taan.

Maa­pal­lol­la val­lit­si din­osau­rus­ten aika­na mesot­sooi­sel­la kau­del­la läm­min ja leu­to kas­vi­huo­neil­mas­to, jon­ka aika­na ei ollut napa­jää­ti­köi­tä. Trias­kau­del­la Pan­geas­ta suu­ri osa oli autio­maa­ta. Sen hajo­tes­sa jura­kau­del­la tuli­vat vii­leäm­mät ja kos­team­mat olo­suh­teet, jois­sa kukois­ti­vat havu­puut, käpy­pal­mut ja saniai­set. Lii­tu­kausi oli läm­min­tä aikaa, ja kas­vis­to muis­tut­ti jo nyky­ajan kas­vis­toa.

Kaik­ki din­osau­ruk­set lisään­tyi­vät muni­mal­la. Din­osau­ruk­set pesi­vät usein ylän­göil­lä, kos­ka siel­lä oli tur­val­li­sem­paa pesiä ja kas­vat­taa poi­ka­sia kuin alan­goil­la. Monen lajin din­osau­ruk­set vael­si­vat vuo­sit­tain lisään­ty­mään samoil­le alueil­le. Kos­ka ylän­göil­lä tapah­tuu enem­män eroo­sio­ta kuin ala­vil­la mail­la, din­osau­rus­ten pesien ja poi­kas­ten jään­nök­siä on löy­det­ty vain vähän. Din­osau­rus­ten munat oli­vat eläin­ten kokoon näh­den suh­teel­li­sen pie­niä. Suu­rin muna oli Apa­to­sau­ruk­sel­la, hal­kai­si­jal­taan 30 sent­ti­met­riä. Din­osau­ruk­set muni­vat jopa yli 20 munaa ker­ral­la, joten ne pys­tyi­vät lisään­ty­mään nopeas­ti. Jot­kin lajit jät­ti­vät munat oman onnen­sa nojaan, mut­ta toi­set var­tioi­vat nii­tä kuo­riu­tu­mi­seen asti ja ruok­ki­vat poi­ka­si­aan sen jäl­keen. Suu­rim­mat din­osau­ruk­set kai­voi­vat munil­leen kuop­pia ja peit­ti­vät ne maa-aineksella ja leh­dil­lä, joi­den maa­tu­mi­nen läm­mit­ti pesää. Pie­nem­mät lajit saat­toi­vat istua pesäl­lä hau­to­mas­sa.

Din­osau­rus­ten kas­vu­no­peu­des­ta ja elin­ajan pituu­des­ta ei tie­de­tä vie­lä kovin pal­jon. Nii­den usko­taan kas­va­neen hyvin nopeas­ti: esi­mer­kik­si Hypac­ro­sau­ruk­sen ja Mai­a­sau­ran on arvel­tu saa­vut­ta­neen täy­si­kas­vui­suus seit­se­mäs­sä tai kah­dek­sas­sa vuo­des­sa ja jät­ti­mäis­ten sau­ro­po­dien 12 vuo­des­sa.

Monet din­osau­rus­la­jit eli­vät lau­mois­sa. Tämä on pää­tel­ty samal­ta pai­kal­ta löy­de­tyis­tä usei­den yksi­löi­den jään­teis­tä, saman­suun­tai­sis­ta jalan­jäl­jis­tä ja poluis­ta sekä lähek­käin löy­de­tyis­tä pesis­tä. Suu­rim­mat tero­po­dit oli­vat ilmei­ses­ti yksi­ne­lä­jiä tai liik­kui­vat pareit­tain tai pie­nis­sä ryh­mis­sä. Pie­net tero­po­dit saat­toi­vat liik­kua kym­me­nien­kin yksi­löi­den ryh­mis­sä. Sau­ro­po­dit liik­kui­vat ilmei­ses­ti rei­lun kym­me­nen eri-ikäisen yksi­lön ryh­mis­sä. Suur­ten orni­to­po­dien ja sar­vi­naa­mo­jen lau­mat oli­vat jopa sata- tai tuhat­päi­siä. Täl­lai­set suu­ret kas­vin­syö­jä­din­osau­ruk­set vael­si­vat suu­ris­sa lau­mois­sa ruo­ka­läh­teel­tä toi­sel­le syö­ty­ään yhden alu­een puh­taak­si kas­veis­ta.

Kuvatekstit kirjoitetaan kuvien yhteydessä olevalle lomakkeelle, joka on mediakirjastossa. Lomake aukeaa kuvaa klikkaamalla. Kuvatiedostot tuodaan aina mediakirjastoon, josta sijoitetaan jutun rakenteeseen.

Reportaasit

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »

Lyhyet

Vokseli

Vok­se­li (engl. voxel, sanois­ta volu­met­ric pixel) on pik­se­lin kol­miu­lot­tei­nen vas­ti­ne, kol­miu­lot­tei­sen kuva­mat­rii­sin kuva-alkio.

Lue lisää »

Sähkökirja kehittyy

Time­house Oy on joh­ta­va suo­ma­lai­nen säh­kö­kir­ja­tek­no­lo­gian kehit­tä­jä. Time­house on luo­nut äly­kir­jak­si kut­su­tun for­maa­tin, joka on täl­lä het­kel­lä kehit­ty­nein digi­taa­li­nen kir­ja maa­il­mas­sa.

Lue lisää »

Pakina

Van­hem­mil­la­ni on tapa­na ikä­vys­tyt­tää minut kuo­li­aak­si type­ril­lä kom­men­teil­laan sii­tä,

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!