Asfaltti muutti kaiken

Edgar Purnell Hooleyn lahja maailmalle

Teksti: Wikipedia

Kuva: Pixa­bay

Asfalt­ti­pääl­lys­teet ovat öljys­tä jalos­te­tun bitu­min ja kiviai­nek­sen seok­sia, joi­ta käy­te­tään tei­den pääl­lys­tyk­seen. Asfalt­ti­pääl­lys­teet lue­taan beto­nin ohel­la kes­to­pääl­lys­tei­siin toi­sin kuin esi­mer­kik­si öljy­so­ra. Asfalt­ti­pääl­lys­teis­tä puhut­taes­sa käy­te­tään usein yleis­ni­mi­tys­tä asfalt­ti (myös asvalt­ti). Asfalt­ti on myös nimi­tys luon­nos­sa esiin­ty­väl­le bitu­mil­le.

Asfalt­ti­pääl­lys­teet ovat öljys­tä jalos­te­tun bitu­min ja kiviai­nek­sen seok­sia, joi­ta käy­te­tään tei­den pääl­lys­tyk­seen. Asfalt­ti­pääl­lys­teet lue­taan beto­nin ohel­la kes­to­pääl­lys­tei­siin toi­sin kuin esi­mer­kik­si öljy­so­ra. Asfalt­ti­pääl­lys­teis­tä puhut­taes­sa käy­te­tään usein yleis­ni­mi­tys­tä asfalt­ti (myös asvalt­ti). Asfalt­ti on myös nimi­tys luon­nos­sa esiin­ty­väl­le bitu­mil­le.

Asfal­tin his­to­ria alkaa mui­nai­sis­ta Meso­po­ta­mias­ta, jos­sa asfalt­tia käy­tet­tiin teke­mään temp­pe­li­kyl­py­löis­tä ja vesi­tan­keis­ta vesi­tii­vii­tä. Mui­nai­set foi­ni­kia­lai­set, egyp­ti­läi­set, sekä roo­ma­lai­set hyö­dyn­si­vät luon­nol­li­sen asfal­tin lii­maa­vaa ja eris­tä­vää omi­nai­suut­ta.

Luon­nol­lis­ta asfalt­tia löy­tyy asfalt­ti­läh­teis­tä sekä kivias­falt­ti­na. Sen mer­kit­tä­vim­mät esiin­ty­mi­sa­lu­eet ovat Israel, Kroa­tia, Syy­ria sekä Tri­ni­dad ja Toba­go. Ensim­mäi­set var­si­nai­set asfal­tin käy­töt tien­ra­ken­nuk­seen tapah­tui­vat Baby­lo­nias­sa vuon­na 625 eaa.

Asfalt­ti mul­lis­ti moder­nin yhteis­kun­nan liik­ku­mi­sen ja tava­ran­kul­je­tuk­sen. Sen varas­sa ja pääl­lä lepää val­ta­va teol­li­suus ja toi­me­liai­suus.

Asfalttipäällysteet

Asfalt­ti­pääl­lys­tei­tä on monia eri laa­tu­ja, ylei­sin on piho­jen, katu­jen ja tei­den pääl­lys­tyk­ses­sä käy­tet­tä­vä asfalt­ti­be­to­ni (AB). Asfalt­ti­be­to­nin tyy­pil­li­nen ker­ros­pak­suus on 5 sent­ti­met­riä. Bitu­mi­mää­rä ja käy­tet­tä­vän kiviai­nek­sen rae­ko­ko vai­kut­ta­vat asfalt­ti­be­to­nin kulu­tus­kes­tä­vyy­teen ja pin­nan siley­teen. Kiviai­nek­sen väri vai­kut­taa pääl­lys­teen väriin ja mas­saan voi­daan myös lisä­tä väri­pig­ment­tiä. Asfalt­ti­be­to­nin pin­taan voi­daan lisäk­si lii­ma­ta bitu­mil­la ohut väril­li­nen murs­ke­ker­ros, jol­loin saa­daan siro­te­pin­taus (SP). Avoin asfalt­ti (AA) läpäi­see vet­tä parem­min kuin taval­li­nen asfalt­ti, sitä käy­te­tään muun muas­sa peli­kent­tien pääl­lys­tee­nä. Valuas­falt­ti (VA) on asfalt­ti­be­to­nia tii­viim­pi ja sileäm­pi pääl­lys­te, sileys saat­taa ilme­tä myös hai­tal­li­se­na liuk­kau­te­na. Valuas­fal­tin alla pitää olla toi­nen sidot­tu pääl­lys­te, kuten asfalt­ti­be­to­ni, beto­ni tai öljy­so­ra. Valuas­falt­tia käy­te­tään teil­le muo­dos­tu­vien ajou­rien, kuop­pien ja rou­dan aiheut­ta­mien hal­kea­mien paik­kauk­seen, sitä ei tii­vis­te­tä. Sitä voi­daan käyt­tää myös koko van­han pin­nan pääl­lys­tä­mi­seen uudel­leen. Tyy­pil­li­ses­ti valuas­falt­ti­ker­ros on pak­suu­del­taan 2–4 sent­ti­met­riä.

Valmistus ja levittäminen päällystekäyttöön

Asfalt­ti val­mis­te­taan eri­tyi­sil­lä lait­teil­la, jois­sa kiviai­nes (run­koai­ne), bitu­mi (side­ai­ne) ja tar­peel­li­set lisä­ai­neet yhdis­te­tään. Kiviai­nek­sen laa­dul­la, rae­kool­la ja rae­ko­ko­jen jakau­tu­mal­la muu­te­taan myös asfal­tin pinta- ja kesto-ominaisuuksia. Kiviai­nes kuu­men­ne­taan kuu­men­nus­rum­mus­sa ja sekoi­te­taan juok­se­vak­si läm­mi­tet­tyyn bitu­miin sekä mui­hin tar­vit­ta­viin ainei­siin. Sekoi­tet­tu asfalt­ti las­ke­taan kuorma-auton laval­le, jol­loin sen läm­pö­ti­la on vie­lä noin 160 astet­ta.

Vii­me vuo­si­na asfal­tin kul­je­tuk­ses­sa ovat yleis­ty­neet puo­li­pyö­reät lavat, joi­ta käy­tet­täes­sä asfalt­ti­mas­san lajit­tu­mi­nen kul­je­tuk­sen aika­na on vähäi­sem­pää. Levi­tys­ko­neel­la asfalt­ti levi­te­tään ja tasa­taan halu­tul­le pin­nal­le. Ker­rok­sen pak­suus uudel­leen­pin­noi­tuk­ses­sa on tyy­pil­li­ses­ti 90–120 kg/m² eli 4–5 cm. Lopuk­si asfalt­ti tii­vis­te­tään jyräl­lä, jol­loin raken­teen kes­tä­vyys para­nee.

Hiljainen asfaltti

Niin kut­sut­tu hil­jai­nen asfalt­ti on pie­ni­ra­kei­sem­paa, jous­ta­vam­paa ja huo­koi­sem­paa kuin nor­maa­li asfalt­ti. Nämä omi­nai­suu­det vähen­tä­vät ren­gas­me­lua. Uute­na hil­jai­nen asfalt­ti on 4–6 desi­be­liä nor­maa­li­pääl­lys­tet­tä hil­jai­sem­pi, ja yhden vuo­den jäl­keen ero vakiin­tuu 3–4 desi­be­liin. Kol­men desi­be­lin ero tar­koit­taa sitä, että ääni­te­ho puo­lit­tuu.

Hil­jai­nen asfalt­ti sopii par­hai­ten teil­le, joil­la lii­ken­teen nopeus on 40–80 kilo­met­riä tun­nis­sa. Auton ren­kai­den ja pääl­lys­teen kos­ke­tuk­ses­ta syn­ty­vä ren­gas­me­lu on suu­rin yksit­täi­nen melun­läh­de, kun auton nopeus ylit­tää 40 kilo­met­riä tun­nis­sa. Kuorma-autoilla vas­taa­va nopeus­ra­ja on 50 kilo­met­riä tun­nis­sa.

Hil­jai­sen asfal­tin hin­ta on noin puo­li­tois­ta­ker­tai­nen kar­keam­paan pääl­lys­tee­seen ver­rat­tu­na ja se kuluu taval­lis­ta asfalt­tia nopeam­min. Sitä ei tar­vit­se kui­ten­kaan levit­tää yhtä pak­sua ker­ros­ta.

Asfalttiteiden ylläpito

Suo­ma­lai­sen Roadscanners-yrityksen tek­no­lo­gial­la tien yllä­pi­don kus­tan­nuk­set on jopa puo­li­tet­ta­vis­sa. Roadscan­ner­sin enna­koi­va tei­den huol­to on kokeis­sa alen­ta­nut tien­hoi­don kus­tan­nuk­sia 10–36 pro­sent­tia. Leed­sin yli­opis­to on kehit­tä­nyt len­tä­vää droo­nia, joka 3D-tulostaa asfalt­tia pääl­lys­tee­seen syn­ty­nee­seen hal­kea­maan.

Öljy­so­ra val­mis­te­taan run­koai­nees­ta, side­ai­nees­ta ja veden­kes­tä­vyyt­tä paran­ta­vas­ta lisä­ai­nees­ta. Kiviai­nek­se­na käy­te­tään yleen­sä 0–16 mm tai 0–18 mm murs­ket­ta ja side­ai­nee­na bitu­miöl­jyä.

Öljy­so­raa ei tiel­le levi­tet­täes­sä tar­vit­se läm­mit­tää kuten asfalt­tia, vaan se levi­te­tään tiel­le tasai­se­na ker­rok­se­na kyl­mil­tään ja jyrä­tään sii­hen saman tien tii­viik­si. Pie­nem­piä rou­ta­hal­kea­mia paik­kail­laan usein valut­ta­mal­la hal­kea­miin jäh­met­ty­vää bitu­mia. Jos pääl­lys­te on pahoin vau­rioi­tu­nut, se voi­daan kar­hia, eli repiä, tasoit­taa ja tii­vis­tää pääl­lys­te uudel­leen, sekä lisä­tä mas­saa tar­vit­taes­sa.

Öljy­so­ra kek­sit­tiin jo vuon­na 1901 ja sen kek­si­jä oli englan­ti­lai­nen maan­mit­ta­ri Edgar Pur­nell Hoo­ley.

Reportaasit

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »

Lyhyet

Vokseli

Vok­se­li (engl. voxel, sanois­ta volu­met­ric pixel) on pik­se­lin kol­miu­lot­tei­nen vas­ti­ne, kol­miu­lot­tei­sen kuva­mat­rii­sin kuva-alkio.

Lue lisää »

Sähkökirja kehittyy

Time­house Oy on joh­ta­va suo­ma­lai­nen säh­kö­kir­ja­tek­no­lo­gian kehit­tä­jä. Time­house on luo­nut äly­kir­jak­si kut­su­tun for­maa­tin, joka on täl­lä het­kel­lä kehit­ty­nein digi­taa­li­nen kir­ja maa­il­mas­sa.

Lue lisää »

Pakina

Van­hem­mil­la­ni on tapa­na ikä­vys­tyt­tää minut kuo­li­aak­si type­ril­lä kom­men­teil­laan sii­tä,

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!