ANSI-taide

ANSI-taide on ASCII-taiteen kal­tais­ta merk­ki­gra­fiik­kaa, joka käyt­tää hyväk­seen MS-DOSin ANSI.SYS-ajurin ohjaus­koo­de­ja ja IBM PC:n näy­tö­noh­jain­ten 8‑bittistä teks­ti­ti­la­mer­kis­töä. Käy­tet­tä­vis­sä on siis huo­mat­ta­vas­ti enem­män eri­lai­sia merk­ke­jä kuin ASCII-kuvissa ja lisäk­si kuvia voi­daan värit­tää 16 eri väril­lä (8 taus­ta­vä­riä, 16 edus­tan väriä). Yleen­sä ANSI-kuvat eivät kui­ten­kaan juu­ri­kaan muis­tu­ta ulko­näöl­tään ASCII-kuvia, sil­lä kir­jain­ten ja väli­merk­kien sijas­ta niis­sä käy­te­tään lähin­nä palik­ka­mai­sia ras­te­ri­merk­ke­jä (engl. ”ras­ter block”). Siten ANSI-taidetta voi­daan pitää tie­tyl­lä taval­la ASCII-taiteen ja pik­se­li­gra­fii­kan väli­muo­to­na. ANSI-standardin ohjaus­koo­dit mah­dol­lis­ta­vat myös kuvien ani­moin­nin ja näin teh­ty­jä tuo­tok­sia kut­su­taan usein ansi­maa­tioik­si.

ANSI-taiteen kulta-aika oli modee­mil­la käy­tet­tä­vis­sä BBS-järjestelmissä eli ”pur­keis­sa”, joi­den teks­ti­muo­toi­nen käyt­tö­liit­ty­mä kuvi­tet­tiin usein ANSI-grafiikalla. BBS:t oli­vat erit­täin suo­sit­tu­ja Suo­mes­sa 1990-luvun alku­puo­lis­kol­la ja siten ANSI-taidettakin har­ras­tet­tiin pal­jon. Nyky­ään Inter­net on pal­jol­ti syr­jäyt­tä­nyt BBS:t eikä MS-DOSiakaan juu­ri käy­te­tä ja tai­de­muo­don mer­ki­tys on siten vähäi­sem­pi. Har­ras­ta­jia kui­ten­kin riit­tää yhä, eri­tyi­ses­ti demos­ke­nen yhtey­des­sä. Kil­pai­lui­ta ANSI-taiteelle jär­jes­te­tään edel­leen jon­kin ver­ran demo­par­tyil­la ja Inter­ne­tis­sä ja ANSI-taiteilijat kes­kus­te­le­vat kes­ke­nään Internet-foorumeilla ja IRC-kanavilla. ANSI-grafiikkaa on käy­tet­ty myös monien pelien kuvi­tuk­se­na.

ANSI-kuvien piir­tä­mi­nen onnis­tuu teo­rias­sa mil­lä tahan­sa teks­tie­di­to­ril­la, mut­ta tämä on han­ka­laa ja aikaa­vie­vää, sil­lä se vaa­tii ohjaus­koo­dien kir­joit­ta­mis­ta käsin ja kuvan lopul­lis­ta ulko­nä­köä on hyvin vai­kea hah­mot­taa. Sik­si ANSI-taiteilijoita var­ten on kehi­tet­ty monia työ­ka­lu­ja, tun­ne­tuim­pi­na ken­ties The­Draw ja ACiD­Draw. Pablo­Draw ero­aa van­hem­mis­ta edi­to­reis­ta siten, että se toi­mii MS-DOSin lisäk­si myös Win­dow­sis­sa ja lisäk­si mah­dol­lis­taa useam­man piir­tä­jän saman­ai­kai­sen työs­ken­te­lyn samal­la tie­dos­tol­la Inter­ne­tin kaut­ta.

Tatra T57

Tat­ra T57 oli tšek­kos­lo­va­kia­lai­sen Tat­ran vuo­si­na 1931–1947 val­mis­ta­ma hen­ki­lö­au­to. Sii­tä teh­tiin usei­ta kori­mal­le­ja, jois­ta osa oli rää­tä­löi­ty asia­kas­tar­peen mukaan. Tšek­kos­lo­va­kian lisäk­si auto­ja val­mis­tet­tiin lisens­sil­lä Itä­val­las­sa.

Lue lisää »

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää »

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää »

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää »

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää »
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!