Alusta verkkolehdelle

Verkkolehti on

TimeZi­ne on Time­house Oy:n alus­ta verk­ko­leh­del­le, jol­la voi teh­dä inter­ne­tis­sä jul­kais­ta­via aikakaus- tai sano­ma­leh­tiä.

Leh­tiä voi lukea kai­kil­la pää­te­lait­teil­la ja sen tuo­tan­to tapah­tuu taval­li­sen inter­net­se­lai­men avul­la.

Mikä verkkolehti on ja kuinka se toimii

Samal­la taval­la, kuin nipus­ta pape­ria syn­tyy leh­ti sito­mal­la sivut yhteen, verk­ko­si­vuis­ta syn­tyy “leh­ti” lisää­mäl­lä tar­vit­ta­va tek­no­lo­gia ja omi­nai­suu­det. TimeZi­ne on “aito” verk­ko­leh­ti, se on suun­ni­tel­tu ruu­dul­ta luet­ta­vak­si ja säh­köi­seen jul­kai­su­toi­min­taan.

Lue lisää »

Aikaa kestäviä “uutisia”

Uutisten taitto etusivulla

Etusi­vun ark­ki­teh­tuu­ri perus­tuu jut­tu­jen kes­ki­näi­seen tär­keys­jär­jes­tyk­seen ja jutut tule­vat näky­viin auto­maat­ti­ses­ti. 

Repor­taa­si

Juice teki miehen työn

Juice Les­ki­nen jät­ti jäl­keen­sä val­tai­san tuo­tan­non. Pää­asias­sa tun­nem­me hänet puhut­te­le­vas­ta ja rik­kaas­ta musii­kil­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, mut­ta myös hänen kir­jal­li­set ansion­sa ovat mit­ta­vat.

Lue lisää
Repor­taa­si

Arkkitehtuuri oli joskus kaunista

Eliel Saa­ri­nen (1873 – 1950) oli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti. Hänen pää­tyy­li­suun­tan­sa oli­vat kan­sal­lis­ro­man­tiik­ka ja jugend. Opis­kel­les­saan tek­ni­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa Eliel Saa­ri­nen tutus­tui kah­teen muu­hun nuo­reen ark­ki­teh­tiin, Her­man Gesel­liuk­seen ja Armas Lindgre­niin. Kol­mik­ko perus­ti 1896 ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton Gesel­lius, Lindgren & Saa­ri­nen.

Lue lisää
Repor­taa­si

Pelastetaan gorillat

Ihmi­set ja goril­lat ovat läheis­tä sukua – jaam­me perä­ti 98,3 % peri­mäs­täm­me. Suku­lai­suus­suh­de ei ole toi­mi­nut kui­ten­kaan goril­lan eduk­si: Ihmi­nen tap­paa näi­tä upei­ta eläi­miä lihan vuok­si. Nii­tä pyy­dys­te­tään myös lem­mi­keik­si ja usko­mus­hoi­to­jen tar­pei­siin. Lisäk­si eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen ja pilaan­tu­mi­nen uhkaa­vat goril­lo­ja.

Lue lisää
Repor­taa­si

Dinosaurusten kehittyminen ja kukoistus

Nimi Din­osau­rus tar­koit­taa hir­mu­lis­koa ( kreikk. dei­nos, ‘hir­mui­nen’ ja sau­ros, ‘matelija/lisko’). Nimen kek­si vuon­na 1842 englan­ti­lai­nen luon­non­tut­ki­ja Ric­hard Owen. Eri din­osau­rus­ten nimis­sä on eri­lai­sia päät­tei­tä ja mui­ta osia, jot­ka kuvaa­vat nii­den omi­nai­suuk­sia, esi­mer­kik­si sii­vel­li­syyt­tä tai ham­pai­ta. Pää­tet­tä ‑sau­rus käy­te­tään eten­kin mate­li­ja­mais­ten eläin­ten nimis­sä, ja pää­te ‑rap­tor (lat. ‘ros­vo’) tar­koit­taa saa­lis­ta­jaa ja petoa. Nimiä on annet­tu usein myös tut­ki­joi­den ja löy­tö­paik­ko­jen mukaan.

Lue lisää
Artik­ke­li

Edisty on työkalu muuntokoulutukseen

Yle uuti­soi 11.6.2019 työ­mark­ki­noi­den mur­rok­ses­ta. Man­power Grou­pin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mat­ti Kario­la puhui sii­tä, että on pal­jon­kin alo­ja, joil­la on aitoa työ­voi­ma­pu­laa ja huu­ta­va tar­ve osaa­jil­le. Hänen mukaan­sa rat­kai­su on muun­to­kou­lu­tuk­sen tun­tu­va nopeut­ta­mi­nen.

Lue lisää
Artik­ke­li

Asfaltti muutti kaiken

Asfalt­ti­pääl­lys­teet ovat öljys­tä jalos­te­tun bitu­min ja kiviai­nek­sen seok­sia, joi­ta käy­te­tään tei­den pääl­lys­tyk­seen. Asfalt­ti­pääl­lys­teet lue­taan beto­nin ohel­la kes­to­pääl­lys­tei­siin toi­sin kuin esi­mer­kik­si öljy­so­ra. Asfalt­ti­pääl­lys­teis­tä puhut­taes­sa käy­te­tään usein yleis­ni­mi­tys­tä asfalt­ti (myös asvalt­ti). Asfalt­ti on myös nimi­tys luon­nos­sa esiin­ty­väl­le bitu­mil­le.

Lue lisää
Artik­ke­li

Historian siipien havinaa

Suden­ko­ren­not ovat ihmi­sel­le hyö­dyl­li­siä, kos­ka ne saa­lis­ta­vat ravin­nok­seen tuho­lai­sik­si kat­sot­tu­ja hyön­tei­siä kuten hyt­ty­siä ja paar­mo­ja. Suu­rim­man osan elä­mäs­tään suden­ko­ren­not elä­vät yleen­sä touk­ka­vai­hees­sa veden alla, jol­loin ne ovat eri­tyi­sen ahnai­ta peto­ja. Suu­rim­mat lajit voi­vat iskeä jopa pien­ten kalo­jen tai kalan­poi­kas­ten kimp­puun. Suden­ko­ren­not pure­vat ihmis­tä vain kiin­ni otet­tui­na, mut­ta ne eivät ole myr­kyl­li­siä.

Lue lisää
Artik­ke­li

Järvet ovat kansallisaarre

Suo­mes­sa on 187 888 jär­veä tai lam­pea, joi­den pinta-ala on vähin­tään 0,05 heh­taa­ria. Näis­tä jär­vis­tä noin 56 000 on yli heh­taa­rin ja noin 2 600 on yli neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­sia. Suo­men jär­vien kokonaispinta-ala on 32 600 neliö­ki­lo­met­riä.

Lue lisää

Maaseutu

Ennen oli­vat maa­lais­ky­lät täyn­nä elä­mää. Meno oli kuin Maa­lais­ko­me­diois­sa, ja kylil­lä riit­ti per­soo­nal­li­suuk­sia vaik­ka muil­le jakaa. Per­soo­nal­li­nen

Lue lisää

Musiikki

Ennen oli brit­ti­läi­siä mop­pi­tuk­ka­poi­kia, jot­ka soit­ti­vat hyvää musiik­kia. Ei tar­vin­nut pelä­tä, että nii­den kei­koil­la puser­re­taan täry­kal­vot rusi­noik­si.

Lue lisää

Avioliitto

Ennen, hyvi­nä aikoi­na, oli avio­liit­to var­sin yksin­ker­tai­nen jut­tu. Kesäil­lan lep­peäs­sä hämys­sä lava­tans­sien jäl­kei­nen saat­ti­reis­su teki hel­pos­ti mut­kan

Lue lisää

Tupakointi

Ennen oli tupa­koin­ti hie­noa hom­maa. Tuk­ki­sa­vo­tas­sa istah­det­tiin polt­te­le­maan pers­tu­pa­kat, her­ra­ker­hois­sa tupru­tel­tiin muh­kei­ta sika­rei­ta ja fii­nit nai­set polt­te­li­vat

Lue lisää

Pääkirjoitus

Lukemisen käytännöt muuttuvat ja digitalisoituvat

Vii­me vuon­na jul­kais­tus­sa gra­dus­saan “Nuor­ten vapaa-ajan luke­mi­nen: mat­kal­la arvo­teks­teis­tä koko­nais­lu­ke­mi­seen” Han­na Kan­gas kuvaa kehi­tys­tä, joka on vai­kut­ta­nut myös TimeZi­nen syn­tyyn ja sen raken­tees­sa teh­tyi­hin valin­toi­hin. Tämä pää­kir­joi­tus refe­roi Kan­kaan tut­ki­mus­ta lyhyes­ti.

Noin vuo­teen 2012 ajoit­tu­van älypuhelimen läpimurron myötä net­ti on lähes jokai­sen nuo­ren muka­na ja vapaas­ti käytettävissä vuo­ro­kau­den ympäri. Myös inter­ne­tin käytön aloi­tusi­kä las­kee jat­ku­vas­ti: tällä het­kel­lä yli puo­let lap­sis­ta saa ensi­kos­ke­tuk­sen inter­ne­tiin jo esikouluiässä tai nuo­rem­pa­na. Kym­men­vuo­ti­aa­na yhdeksän kym­me­nes­tä lap­ses­ta on käyttänyt tie­to­ko­net­ta.

Luke­mi­nen on pitkään käsitetty pääasiassa kir­jal­li­suu­den ja leh­tien luke­mi­se­na. Kui­ten­kin luke­mi­sen tavat, teks­ti­maa­il­ma sekä luku­tai­dol­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set ovat jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa. Nuor­ten sähköisten vies­ti­mien paris­sa käytetty aika on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan, ja sosi­aa­lis­ta medi­aa käyttävät lähes kaik­ki nuo­ret. Sosi­aa­li­ses­sa medias­sa kuten ver­kos­sa­kin lue­taan ja tuo­te­taan pal­jon teks­te­jä. Kau­no­kir­jal­li­suu­den luke­mi­sen vähentyessä arvel­laan luke­mi­seen käytetyn koko­nai­sa­jan jopa kas­va­neen, jos sii­hen ote­taan mukaan näytöltä ja ruu­dul­ta tapah­tu­va luke­mi­nen. Kui­ten­kin eten­kin poi­kien vähentynyt kir­jal­li­suu­den luke­mi­nen on syy­tä ottaa vaka­vas­ti, kos­ka sil­lä voi olla jopa yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Nuor­ten luke­mi­ses­ta on ole­mas­sa pal­jon tut­ki­mus­tie­toa (mm. PISA-tutkimukset 2000-luvulla), joi­hin pei­la­ten voi­daan arvioi­da luke­mi­ses­sa tapah­tu­nei­ta muu­tok­sia.

Nuo­ret luki­jat suo­si­vat kau­no­kir­jal­li­suut­ta edel­leen pai­no­tuot­tei­na, mut­ta tie­to­kir­jal­li­suu­den ja sano­ma­leh­tien luke­mi­ses­sa ver­kon mer­ki­tys kas­vaa. Iltapäivälehtiä lue­taan pääosin ver­kos­sa.

Vaik­ka tut­ki­musai­neis­ton nuo­ril­le on luet­tu pal­jon heidän lap­suu­des­saan, ei luke­mi­sel­la näyttäisi ole­van posi­tii­vis­ta yhteyt­tä aina­kaan tyttöjen luke­mi­sak­tii­vi­suu­teen, poi­kien osal­ta asia vaa­ti­si jat­ko­sel­vit­te­lyä. Luke­mi­seen nuo­ria kan­nus­ta­vat par­hai­ten teks­tit, joi­ta he voi­vat itse vali­ta.

Tut­ki­muk­sen mukaan tytöt ovat aktii­vi­sem­pia sekä kir­jal­li­suu­den sekä leh­tien luki­joi­ta kuin pojat. Myös tyttöjen luke­mi­sen lajis­kaa­la on laveam­pi kuin poi­kien. Sosi­aa­lis­ta medi­aa käyttävät lähes kaik­ki nuo­ret, ja käyttöaste on kor­kea sekä tytöillä sekä pojil­la. Suo­si­tuim­pia sovel­luk­sia ovat ne, joi­den kaut­ta ollaan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ystävien kans­sa kuten Face­book tai Snapc­hat.